Rakennuttajakonsultti Kai Kärki kertoo:

Mihin rakennuttajakonsulttia tarvitaan?

Mitä enemmän rakennuttajakonsultilla on kokemusta rakentamisesta sen parempi.

Talotekniikka-insinööriksi opiskellut ja sittemmin sähköisen talotekniikan parissa työskennellyt vastaava rakennusmestari Kai Kärki tuntee rakentamisen koko skaalan.
Hänelle on tuttuakin tutumpaa rakenne- ja talotekniikka.

Laajan kokemuksensa ansiosta hän on edennyt vastaavasta mestarista rakennuttajakonsultiksi, joka tarkoittaa suurempaa vastuuta rakennuskohteissa. Kokenut konsultti on ikään kuin orkesterin johtaja rakennustyömaalla. Hän on linkkinä rakennuttajien ja viranomaisten välillä, kuin tulkki. Rakennuttajakonsultista on korvaamaton apu rakennuttajan lisäksi myös arkkitehdille ja pääsuunnittelijalle.

Nykyisin harvemmin pääsuunnittelijat käyvät työmaalla, koska heitä käytetään ympäri Suomea sijaintipaikasta riippumatta. Rakennuttajakonsultin työt ovat sen sijaan työmaalla.

Kärki on työskennellyt yrittäjänä pitkään.
”Yrittäjyys pakottaa pitämään itsensä aallon harjalla tietojen ja taitojen osalta.”
Hänen asiakkaitaan ovat yksityishenkilöt taloineen ja yritykset, joille tehdään muun muassa liiketila- ja tehdasrakentamista.

Haasteet kiinnostavat

Moni rakennusalan ammattilainen pitää yksityishenkilöitä ei niin mieleisinä asiakkaina, toisin kuin Kärki.
”Yksityisrakentamisen puolella mielenkiintoiset ihmiset ovat kiehtovia. Jos on vuorovaikutustaitoja, niin ihmisten kanssa kyllä tulee toimeen.”

Haasteet kiinnostavat Kärkeä erityisesti. Siksi hän pitää etenkin saneerauskohteista.
”Saneeraaminen on käytännöllisesti katsottuna pelkkää ongelmien ratkaisua. Se on mielenkiintoista ja pitää vireänä.”
”On hienoa, että korjaussuunnitelma menee raiteilleen myös rakennusvalvontaviraston mielestä. Siitä on iloa kaikille kohteen rakennushankkeen kanssa työskenteleville.”

Ensirakentajan avuksi

Varsinkin ensimmäistä kotiaan tekevä pientalonrakentaja voi kapsahtaa monen katajaan, jos apuna ei ole kokenut rakennusammattilainen. Kun asiat eivät suju, se näkyy ensimmäisenä budjetin ylittämisenä sekä muina lieveilmiöinä.

Kärki toivoisi, että häneen otetaan yhteyttä jo kun tontti hankittu. Hänen asiakkaansa ovat löytäneet hänet suositusten kautta.

Rakennuttajakonsultti kehottaa miettimään muutamaa seikkaa rakentamisen alkumetreillä, ennen kuin kaivinkone ruopaisee maata:
– Mitä halutaan ja mikä on budjetti?
– Onko olemassa kaikki suunnitelmat? Jos on, niin onko sellaiset,
että rakennuslupa irtoaa? Monesti puuttuu osa suunnitelmista.
– Talon sijainti ja ilmansuunnat. Mielellään katsellaan länteen ilta-aurinkoon.
– Onko kunnallistekniikka?
– Millainen maapohja?
– Tien sijoittelu?
– Lämmitysjärjestelmä?

Arkkitehtiyhteistyö

– Moni arkkitehti suosittaa rakennuskonsultin käyttöä, varsinkin jos kyseessä on ensimmäistä omaa taloa rakentava.
– Rakennuttajakonsultista on hyötyä rakennuttajalle varsinkin silloin kun arkkitehti on luonut hieman erikoisemman ratkaisun ja se pitäisi hinnoitella sekä saada valmiiksi aikataulun mukaan.

Kärjen osaamista tarvitaan silloinkin, jos on hankittu hieno tontti merenrannalta, josta puuttuu pätkä tietä ja kunnallistekniikka.
”Toki arkkitehti osaa piirtää tien, mutta ei hän tutki tienpohjaa eikä välttämättä pohdi mihin on järkevää sijoittaa viemäröinti ja sähköt. Minun tehtäväni on etsiä niille järkevät ja kustannustehokkaat paikat.”

Arkkitehti ja rakennuttajakonsultti on vahva työpari.

Hintatietoisuus ja budjetti

Fakta on, että urakoitsijat joilla on paljon töitä, heillä on kovempi hinta. Ne, joilla ei ole, heillä on alhaisempi hinta. Eroja urakkahinnoissa voi olla kymmeniä tuhansia euroja. Pystyn asiakkaan eduksi karsimaan ylilyönnit pois.

Kärjen kokemusta tarvitaan rakennusbudjetin kriittiseen tarkasteluun.
”Monasti joudun sanomaan, että rahat riittävät vain tähän asti.”
”Olen tehnyt paljon kustannuslaskentaa ja lukuisat projektit ovat koulineet minut hyvin kustannustietoiseksi alati muuttuvalla alalla.
Päivän urakkahinnatkin pitää tietää tarkasti, esimerkiksi mitä kirvesmies-, putki- ja sähköurakka maksaa.
Tarjouskilpailut ei saa jäädä yhden tekijän varaan. Pitäisi kilpailuttaa useampi. Tosin yksikin riittää jos se on linjassa yleiseen hintatasoon.”

Kun Kärki on mukana, ei ylilyöntejä työn hinnoissa tapahdu.
Hän antaa hyvän budjettivinkin.
”Kun lapset ovat pieniä, tehdään yhteinen iso huone. Myöhemmin väliseinä.”

Materiaaleista

Kärjen materiaalitietämykselle on paljon kysyntää. Hän tietää mitkä materiaalit kestävät tai eivät kestä. Esimerkiksi mikrobetoni, joka on ollut jo vuosia markkinoilla, mutta on uudehko materiaali. Sen kanssa on tullut paljon ongelmia, vaikka materiaali on sinänsä hyvä, niin pohjustustöitä ei ole tehty valmistajan ohjeiden mukaan. Siitä on seurannut ongelmia.
Arviolta puolet mikrobetoniasennuksista riitautuu.
”Pitää olla erittäin hyvä tekijä, jos suosittelen mikrobetonin käyttöä kohteissa. Yritän ennakoida, ettei asiakkaalleni tule riitatapauksia.”

Huonoa rakentamista on, ettei toimita materiaalivalmistajien ohjeiden mukaan, koska kukin valmistaja on testannut ja miettinyt hyvin tarkkaan miten mikin materiaali käyttäytyy.
”Kemiallisia ongelmia syntyy jos reiska ykkönen laittaa omaa ainetta ja reiska kakkonen toimii samoin. Siitä on syntyy terveydelle haitallisia hiukkaspäästöjä.”

Perustukset

Ensimmäisiä töitä tontilla on teettää maaperätutkimus. Siitä selviää muun muassa onko kyseessä: savi-, kallio- tai sekamaasto. Tutkimus kertoo myös korot eli tontin korkeuserot. Näiden tietojen pohjalta suunnitellaan perustukset.
”Olen tehnyt kuntokartoituksia paljon, minulla hyvä tutina maaperän kosteudesta. Täytyy tietää mihin suuntaan maat laskevat suhteessa taloon. Se on tärkeä tieto.”
”Talon voi suunnitella tontille ihan mihin vaan, mutta se voi edellyttää suuria kalliita maansiirtotöitä. Vesien on laskettava talosta pois päin, muuten tulee ongelmia. Jos talon takana on kallio, josta valuu vettä, silloin valitaan siihen sopiva perustapa vaikkapa rossipohja. Näin säästetään maansiirtokustannuksissa pitkä euro.”
Kärki lisää, että arkkitehdit harvemmin puuttuvat talotekniikan yksityiskohtiin.

Talopaketeissakin tarvitaan Kärjen asiantuntemusta, sillä nekin tarvitsevat perustukset.

Rakennusfysiikasta

Kärjen ammatillinen johtotähti rakentamisessa on ehdottomasti fysiikan lait. Pahimmoillaan massa yllättää painovoiman muodossa kun katto romahtaa ensimmäisen kerroksen seinänpoistoremontissa, varsinkin jos poistettu seinä sattuu olemaan kantava.
”Eli massa määrittää rakenteen. Sen mukaan valitaan tukirakenteet.”

”Sekin on hyvä muistaa, että kivi käyttäytyy kiven lailla. Samoin puu luonteensa mukaisesti.
Fysiikan lakeja ei voi muuttaa. Rakentajankin on sopeuduttava niihin. Helpommalla pääsee kun tuntee ne ja kunnioittaa niitä.”

Kärki on käytännönläheinen ja tarjoaa oivan esimerkin vanhan talon kellarin käyttöönotosta.
”Kuvitellaan, että talon alta saadaan halpoja lisäneliöitä vaikkapa saunatiloiksi. Kun ryhdytään kaivamaan syvyyttä talon alla, eipä aikaakaan, vettä voi tulla niin paljon etteivät saappaan varret riitä. Mistä vesi sinne tulee?
– Ulkoa, jossa salaojat eivät ole tarpeeksi syvällä. Kun kaivetaan alemmaksi kuin salaojat, vesi tulee sisälle.
Kellariprojekti pitää aloittaa salaojien kartoituksella. On selvitettävä onko niitä ylipäätään ja millä korkeudella ja ovatko ne toimivia.
– Tiedän tapauksia, että saunan rakentaminen kellariin on maksanut 200 000 euroa. Silloin kannattaa miettiä muita edullisempia ratkaisuja. Pystyn antamaan jo ensi käynnillä kustannusarvion. Joskus kannattaa pitää kellari kellarina.”

Aika ja valvonta

Mikä on hyvän ja huonon rakentamisen ero?
”Aika ja valvonta. Tiedetään, että hosumalla ei tule hyvää. Se on näin. Esimerkiksi syksyrakentajat älkää ottako liian tiukkaa aikataulua. Jos lumi tulee aikaisin, niin suosiolla kannattaa jatkaa vasta keväällä. Koska lämmittäminen ja lumenluonti hidastaa oleellisesti rakentamista, se maksaa. Sisätyöt kyllä onnistuu talvellakin. Jäitä hattuun talven tullen. Usein väliaikaisasuntojärjestelyt tulevat halvemmaksi.
Esimerkiksi 150 neliöiden puuomakotitalopaketin rakentaa vuodessa. Urakoitsijoiden saumaton yhteen sovittaminen on tärkeää, jotta ei tule kiire.”

Valvonta on myös tärkeää. Siitä hyvä esimerkiksi ovat kosteusmittaukset, joista helposti lipsutaan. Kärjellä on aina mukana autossaan kosteusmittauslaitteet.
”Betoni kuivaa sentti per viikko, jos on 21 astetta. Riippuu tietenkin ilman kosteudesta. Eli jos laatan paksuus on 10 senttiä, betoni kestää kuivua kymmenen viikkoa.
On olemassa pikabetoni, johon voi laittaa laatan vaikka seuraavana päivänä.”
”Betonilaadut on määrätty rakennesuunnitelmissa, mitä betonia missäkin kohtaa taloa saa käyttää. Pikabetonia ei käytetä runkorakenteisiin.”
”Usein omakotitalokohteissa valvonta sekä mittaukset jäävät puutteellisiksi”, tietää Kärki.

Se ilmanvaihto

Rakentamisen laadun tae on kolmen combo: aika, valvonta ja ilmanvaihto.

Myös rakennusaikainen ilmanvaihto pitää olla kunnossa, ettei kosteus pyöri talossa. Pahimmassa tapauksessa märkä ilma kostuttaa puurakenteet. Rakennuksen sisällä rakentamisen aikana pitää luoda sellaiset olosuhteet, että rakentaminen etenee:
kosteus, pölyt ja roskat pois.
Kärki on tehnyt myös allergisille koteja. Se tarkoittaa muun muassa erittäin tarkkojen tiiviysmääräyksien noudattamista ja Hepa-suodattimien käyttöä. Allergikon koti on verrattavissa sairaalailman puhtauteen.

Mihin Kai Kärkeä tarvitaan?
”Rakennuttajakonsulttiin on hyvä ottaa yhteyttä heti kun tontti on hankittu.”
”Myös pienimmissäkin saneerauskohteissa.”
”Useinkaan kiireiset ihmiset eivät halua tai osaa rakentaa itse.”
”Voidaan tehdä sopimus, jossa hoidan koko rakentamisen avaimet käteen. Nämä toimeksiannot ovat lisääntymään päin. Haluttaessa rakennuttaja voi ottaa mukaan omia talkoolaisia, urakoitsijoita tai sisustussuunnittelijan. He istutetaan muuhun porukkaan ja aikatauluihin siten, että asiat etenevät mutkattomasti.”

”Aina työpanokseni on maksanut itse itsensä takaisin. Täysin veloitukseton mies”, nauraa Kärki.